 |
Kissala : NFO : Kissat : Pennut : Suunnitelmat : Pentueet : Muistoissa : Linkit : Yhteys
| Mosse | |||||||||||||||||||
|
|||||||||||||||||||
 |
 |
||||||||||||||||||
| Aikoinaan meidän toinen yhteinen kissamme oli suklaatäplikäs javaneesityttö (itämainen pitkäkarva). Kyseinen kissa oli hirmu arka ja pelokas, joten kasvattajan kanssa yhdessä päätimme palauttaa hänet. Jotenkin siitä kissasta jäi vähän huono maku suuhun neloskategoriakissoja kohtaan. Ja siten sellaisen haaveilu ja hankinta jäi 2 vuotta myöhemmäksi. Olemme kylläkin siitä asti joka näyttelyissä käyneet ihastelemassa noita neloskissoja. Ovat ne niin upeita ja elegantin näköisiä. Ja se mahtava ÄÄNI! |
  |
||||||||||||||||||
| Kun Hilla tuli meille, niin silloin päätimme yhdessä, että se on Jarkon vuoro seuraavaksi valita meille kissa. Ja Jarkon valinta oli ehdottomasti MUSTA itämainen lyhytkarva. Mikään muu ei kelvannut. Itse yritin vähän noita muitakin värejä ehdotella, mutta mihinkään ei taivuttu. Jotenka kolmisen kuukautta etsin mustaa itämaista lyhytkarvapentua tai sopivia suunnitelmia Suomesta ja Ruotsista. En niinkään näyttelytasoista etsinyt vaan ensisijaista rakasta lemmikkiä. Ja niin löytyi sitten Moses - Moso, Mosse. Herra kotiutui meille 15 viikon iässä ja otti paikan omakseen sillä sekunnilla kun tepasteli kantokopasta ulos ensimmäisen kerran. Muilla kissoilla oli kyllä ihmettelemistä ja silmien pyörittelyä viikon verran. Kyllähän tuommoinen itämaisotus aika iso tapaus kyllä olikin, myös meille ihmisille. Meillä oli hieman opettelemista miten noin ihmisrakkaan ja läheisriippuvaisen kissan kanssa oikein eletäänkään. | |||||||||||||||||||
| Herralla on itämainen luonne. Todellakin. Sukulaiset ja ystävät ovat olleet ihan kauhuissaan, että miten me nyt tuommoisen isokorvaisen ja häijyn kissan olemme ottaneet. Mutta kun ovat käyneet meillä tutustumassa Mosseen, niin kyllä se on sydän heltynyt yhdeltä jos toiselta. Mossemies osaa ottaa ihmiset omakseen. Hän rakastaa sylissä olemista. Missään muualla ei ole hyvä olla kuin ihmisen sylissä/vieressä/kylki kyljessä. Yötkin Mosse nukkuu sängyssä, ihmisorjien vieressä, tottakai. |
|||||||||||||||||||
| Mosse on kovin hellyydenkipeä ja huomiota tarvitseva. Jos tiskaan, enkä heti huomaa hänen tuloaan siihen vierelle, niin siitä alkaa ihan hirmuinen huutokonsertti "MÄÄÄÄÄÄÄÄÄ". Lopulta käy niin, että Mosse hyppää roikkumaan paidanhelmaan tai lahkeeseen "nyt huomaat minut, _heti_!". Vekkuli 5-kiloinen pikkumies ;) |
|||||||||||||||||||
| Mosse muutti loppukesästä -07 Jarkon vanhempien luoksi ainoaksi kissaksi. Syy tähän oli se, että Nellin ja Mossen kemiat eivät pelanneet yhteen ollenkaan. Elämä oli näiden kahden kissan välillä pelkkää kyräilyä, huutoa ja karvapaakkujen lentämistä. Yritimme sopeuttaa heitä toisiinsa, mutta tilanne ei parantunut tässä vuosien saatossa yhtään. Joten onneksi ratkaisuksi löytyi appivanhempani joiden rakkaaksi silmäteräksi Mosse muutti kun heidän vanha kissansa kuoli vanhuuttaan pois kesällä 2007. | |||||||||||||||||||
 |
 |
||||||||||||||||||
© 2004-2008 Laura Helander
