Fuku on Jarkon ja mun unelmien täyttymys suorastaan! Jarkko on haaveillut, että hän haluaa vielä joskus sitten mustavalkoisen maatiaiskastraattikollin sohvaröllykäkseen ja minä taasen olen haaveillut mustavalkoisesta norskista (jolla olisi upean tasaisesti jakautunut väritys). Olen joka pentueeseenkin toivonut kovin mustavalkoisia, mutta niitä ei ole meille siunaantunut vielä ensimmäisissä 7 pentueessa ainakaan.

Fukulla on mahtava luonne! Poika rakastaa niin kovin paljon kaikkea! Kehrätä pitää koko ajan ja leipoa "pikkuisilla" tassuillaan! Pusuja jaellaan ja sylissä viihdytään hirmu paljon. Monet ystäväni ovat saaneet seurata Fukua webbikameran välityksellä, kun poika on yleensä aina sylissäni kun olen tietokoneella :)

Fukussa parasta on luusto, rakenne ja koko! Poika on tosi vahva ja vankkarakenteinen ja lisäksi vielä pitkä ja korkea. Sellainen perinteinen perusvahva norskijätkä :) Profiili on kauniin pitkä ja leuka tuohon pituuteen nähden ihan ok (vähän voisi vahvempi olla). Häntä on pitkä ja tuuhea! Fukun nenä on hirmu leveä, tosi hassu ja tosi miehekäs. Ainoa huono puoli on nuo korvat, ne ovat minun makuun liian pienet ja tupsut puuttuvat, sijainti on sentään hyvä. Mutta kaikkea ei voi saada!

Kiitos Anetalle maailman komeimmasta mustavalkoisesta unelmastamme!