Kissala : NFO : Kissat : Pennut : Suunnitelmat : Pentueet : Muistoissa : Linkit : Yhteys

Yleistä tietoa  :  Pentue 5

Tiineyspäiväkirja

Mollalla on nyt menossa 48. vuorokausi (26.9.). Joten vielä on reippaat kaksi viikkoa odottamista edessä. Lokakuun 14. päivä olisi vuorokausia 66 täynnä. Jarkko on toivonut pentuja maailmaan syntymäpäivänään 15.10. joten saa nähdä mitä mammuska meinaa tehdä ;)

Tänään tunsin ensimmäisen kerran kunnon potkaisun. Nyt huomaa, että Mollaa ärsyttää tuo kasvava maha. Tyttö ei pääse kunnolla enää lempiasentoonsa pitkin pituuttaan mahallaan nukkumaan vaan joutuu olemaan kyljellään enemmänkin. Varmasti ärsyttääkin kun pikkuiset venyttelevät Mollan masua - ja samalla hermoja. Molla viettää nyt paljon aikaa pesten ja puunaten itseään. Vielä ei ainakaan mitään ongelmia ylettää pesemään peppuaan.

Laitoin Mollalle valmiiksi pari pahvilaatikkoa pesäehdokkaiksi. Jos vaikka tulee into etsiä sopivaa pesää. Mutta niin paljon tuo tyttö rakastaa nukkua meidän kanssa sängyssä, että varmana tekee pennutkin mun tyynylle ;)

Mollan masunympärys on nyt 42 senttiä. Painoa on tullut lisää lähtötilanteesta 600 g (viidessä päivässä tullut 1-2 senttiä ja painoa 200 g). Masu ei ole kovin iso ja on kyllä ollut jo pitkään selkeästi toispuoleinen - joten eiköhän siellä se kolmikko ole mikä jo ultrassa nähtiin :)

 

Molla on aivan ihana kissa, niin hellyydenkipeä ja rakastava otus! Ei muuta tekisi kuin leipoisi meitä kaulasta ja pussailisi meitä - noh, semmoinen se on aina ollut! Huomaa, että Molla ottaa nyt vähän rauhallisemmin muiden kissojen kanssa - mutta kyllä metsästi innokkaasti kärpästä tuossa muiden kanssa aamulla parvekkeella ;) Jimistä Molla ei nyt välitä, johtuukohan siitä että haisee yhtä pahalle mitä se Puma-mies joka teki Mollalle tämän ;))) Noh, ennemmin uskon että johtuu siitä kun Jimi on niin innokas (ja kovakourainen) leikkijä sekä riehuja, että Mollalla vaan menee hermot siihen.

Laskujeni mukaan olemme nyt 43. vuorokaudella (21.9.). Joten vielä reippaat 3 viikkoa odotusta jäljellä. Pennut tuntuvat möykkyinä masussa, mutta vielä eivät riehu siellä niin että paljaalla silmällä huomaisi mitään. Molla huomaa kyllä ja pesee kylkiään ahkerasti.

Mollan maha on ollut kasvamaan päin kovasti nyt viimeisen viikon aikana. Masunympärys on 40-41 senttiä ja painoa on tullut lisää alkutilantesta 400 g. Painonlisäys ei ole valtaava, mutta menee samassa suhteessa mitä Madde-äidillään oli mennyt pentueissaan.

Tiineyttä takana nyt noin 5 viikkoa (11.09.2008). Maha pulputtelee hauskasti käsien alla, siellä ne vintiöt kiusaavat jo äitiään (ovat kuitenkin vasta noin 3 senttiä pitkiä pötkylöitä).

Molla voi todella hyvin - syö ja juo ja nukkuu - ja erityisesti riehuu! Tätä äippää ei ole tiineys ainakaan väsyttänyt mitä se monilla tekee, ei huomaisi yhtään käytöksestä että tyttö on tiineenä. Mutta masu on kivasti jo pyöristynyt ja tissit ovat valtavat.

Vatsanympärys on noin 36 senttiä. Painonlisäyksestä en osaa sanoa koska paristot loppuivat vaa'asta ja pitäisi lähipäivinä ostaa uudet (jospa vain muistamme tämän kaupassakin).

Ultrassa kävimme perjantaina 29.8. eli noin kolme viikko astumisesta. Siellä se varmistui, pieniä otuksia näkyi todistettavasti - niin omin kuin eläinlääkärinkin silmin! Ruudulla näkyi samaan aikaan kolme valkoista mönttiä - vielä pitäisi odotella muutama viikko niiden tapaamista sitten päivänvalossa :) Nyt on taas kissoilla vapaa pääsy kaikkialle asunnossa. Jiminkin on turvallista olla siskopuolensa seurassa, koska mitään vahinkoja ei voi enää sattua :)
Olihan se Puma Mollan mielestä lopulta ihan siedettävä nuoriherra ;)

Elokuun 5. päivä veimme Mollan Helsinkiin tapaamaan Pumaa. Päivä oli kaunis ja aurinkoinen, morsian ei niinkään. Mollan mielestä Puma oli kamalinta mitä on ikinä nähnyt eikä kyllä ymmärtänyt yhtään asian jujua ;) Eli ei tullut pika-avioliitosta siinä mitään ja jouduimme ottamaan Puman meille.

Herra kyllä yritti hurmata Mollan omalla tavallaan - aina välillä puri pepusta ja leikki Mollan hännällä... ÄH - varsinainen hurmuri mukamas!. Meni päivä, toinen, kolmas.. neljäs... viides... ja SITTEN! Kyllä, meidän villikkomme on kesytetty! Ja sitten Mollan mielestä Puma oli jo jotenkin siedettävä joten astumisia sitten todistettiin (kuulolta, emme nähneet mitään) seitsemisen kappaletta vuorokauden aikana. Joten vallan mainio sarja suorastaan!

Pienet toiveet oli pistetty itämään..

© 2004-2008 Laura Helander